maanantai 3. toukokuuta 2010

Vihdoinkin englantilaista säätä!

Nyt saan vihdoin esimakua siitä, miksi englantilaiset tykkäävät puhua säästä. Täällä on ollut jo useamman päivän varsin vaihtelevaa säätä. Päivän mittaan ehtii pukea ja riisua moneen kertaan ja kaivaa sateenvarjoa esiin ja taas piilottaa se. Kaikkein ilkein sää on sade ja tuuli yhdessä, varsinkin kun on menossa jonnekin asioita hoitamaan. Tukka ja meikki on yhtä sotkua, eikä ympärimennyt sateenvarjo varjele vaatteitakaan.

Pari muutakin englantilaiseksi väitettyä seikkaa on tultu omakohtaisesti todistettua. Englantilaiset eivät huuhtele tiskiainetta astioista pois! He pesevät astiat tiskiaineella ja kuivaavat sen jälkeen, huuhtelematta. Itse huuhtaisen soluasuntomme keittiön astiat aina ennen käyttöä, koska en usko tiskiainejäämien olevan kovin terveellistä.

Toinen totuus ovat kylmät asunnot. Suomessa tottui, että ulkona vallitsevasta säästä huolimatta asunnot ovat lämpimiä. Täällä tuntuu ulkolämpötila heijastuvan yksi yhteen asunnon sisälämpötilaan. Tässä asunnossa on vielä poikkeuksellisesti kaksilasi-ikkunat, mikä mielestäni auttaa siinä, ettei kylmyyden lisäksi kosteus pääse yhtä helposti sisään kuin yhden lasin läpi. Yövyimme nimittäin viime vuonna pari yötä hostellissa, jossa sadepäivinä oli hyvin kosteaa.

Kävelimme toistaiseksi viimeisenä täysin aurinkoisena päivänä päämäärättömästi lähiössämme ja löysimme sattumalta yhden alueen virkistyspaikoista, Sholing Valleyssa sijaitsevan Miller's Pondin. Sholing Valley on laaja viheralue, josta löytyy niin nurmikkoa lukuisten hevosten laiduntamiseen, kuin metsikköäkin. Alla olevaan kuvaan on päässyt yksi erikoisimman näköisistä hevosista.



Miller's Pond on lampi, jossa viime hetken suojelutoimenpiteiden ansiosta elelee jälleen lukuisia kaloja ja lintuja. Jos ylittää lähimmän autotien, päätyy isoon lehtipuumetsään, Mayfield puistoon, josta olen kertonut jo aikaisemmin.



Miller's Pondilla todistimme herttaista näkyä, kun 15 pienenpientä sinisorsan poikasta käveli veden päällä. Veden päällä oli nimittäin vesikasvien lehtiä ja pienokaiset taapersivat niitä pitkin. En päässyt todistamaan kesälomamatkoilta Saimaalle sijoittuvaa tuttua näkyä, jossa poikaset kiipeävät emonsa selkään vapaamatkustajiksi. Nämä poikaset uiskentelivat yksinään, eikä vanhempia näkynyt lähettyvillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti