Juurtumista havaittavissa

Lensin viikoksi Suomeen ja pidin siksi kirjoitustauon täällä blogissa. Suomessa kevät oli myöhässä, mutta helteet alkoivat, kun minä olin vielä siellä. Palatessani takaisin Englantiin, sain huomata, että täällä sää oli jatkunut viileänä ja epävakaisena, mutta pari päivää oltuani alkoi sentään lämmetä ja aurinko taas paistaa.

Kolmas viikko oli menossa epätoivoista yritystäni avata pankkitili. Olin valinnut suurimmat pankit, joiden konttoreissa kävin. Periaatteessa henkilötodistuksella ja todistuksella asuinosoitteesta pitäisi saada avattua pankkitili. Ilmeisesti suurin osa vaatii myös säännölliset palkkatulot, mutta minullahan oli työsopimus mukana. Kahdessa ensimmäisessä pankissa ei hyväksytty ainuttakaan heille toimittamaani todistusta osoitteesta. Vuokrasopimuksemme ei kelvannut, koska se koskee vain yhtä huonetta, ei koko asuntoa. Mitään laskuja meillä ei ole, koska vuokra kattaa kaikki asumiskulut (vesi, sähkö, kaasu, tv, Internet, jätehuolto yms.).

Kahdessa muussa pankissa ei ollut mitään vaikeuksia osoitteen kanssa, mutta nimen kanssa kylläkin. Henkilötodistuksessani on nimittäin vielä tyttönimeni, mutta pyysin Suomen viranomaisilta todistuksen nykyisestä nimestäni. Tätä leimoilla varustettua, Iso-Britannian viranomaisille suunnattua todistusta pankit eivät hyväksy. He pyysivät vihkitodistusta todistamaan, että todella olen mennyt naimisiin ja siksi mahdollisesti muuttanut sukunimeni. Nyt vihdoin sain avattua yhdessä suurimmista pankeista tilin, kun he ensin käännättivät vihkitodistuksen englanniksi. Mikä parasta, tili on kuukausimaksuton sisältäen verkkopankkitunnukset, Visa debit -kortin ja erillisen säästötilin, johon siihenkin olisi halutessaan saanut pankkiautomaattikortin.

Myös työn aloittaminen on ollut hyvin takkuista. Aloitin työt reilu kuukausi sen jälkeen, kun kuulin saaneeni paikan. Prosessiin kuului kuuden viimeisen vuoden asuinosoitteiden tarkistaminen, viiden viimeisen vuoden työnantajiin yhteyden otto, rikosrekisterin tarkistaminen yms. Olen työskennellyt Suomessa ulkoministeriön palveluksessa, eikä sielläkään työn aloittaminen ollut näin hankalaa! Olisi mielenkiintoista tietää, käyvätkö myös syntyperäiset britit tämän kaiken läpi ja onko tämä edessä minulla joka kerta, jos vaihdan täällä työpaikkaa. Vaati nimittäin varsin paljon vaivaa etsiä virallinen paperi, joka todistaa osoitteeni viisi vuotta sitten. Opiskelijana tuli vaihdettua muutamaan otteeseen asuntoa ja asuttua myös ulkomailla.

Kaikesta huolimatta annan englantilaisille kerta toisensa jälkeen anteeksi heidän perusteellisuutensa. Eivät suomalaiset viranomaisetkaan sieltä helpoimmasta päästä ole, sen olen saanut erityisen hyvin havaita maahanmuuttajamieheni rinnalla. Täällä sentään ollaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta hyväntuulisia ja kohteliaita ja pyydellään vuolaasti anteeksi pakollisia kiemuroita.

Vihdoinkin englantilaista säätä!

Nyt saan vihdoin esimakua siitä, miksi englantilaiset tykkäävät puhua säästä. Täällä on ollut jo useamman päivän varsin vaihtelevaa säätä. Päivän mittaan ehtii pukea ja riisua moneen kertaan ja kaivaa sateenvarjoa esiin ja taas piilottaa se. Kaikkein ilkein sää on sade ja tuuli yhdessä, varsinkin kun on menossa jonnekin asioita hoitamaan. Tukka ja meikki on yhtä sotkua, eikä ympärimennyt sateenvarjo varjele vaatteitakaan.

Pari muutakin englantilaiseksi väitettyä seikkaa on tultu omakohtaisesti todistettua. Englantilaiset eivät huuhtele tiskiainetta astioista pois! He pesevät astiat tiskiaineella ja kuivaavat sen jälkeen, huuhtelematta. Itse huuhtaisen soluasuntomme keittiön astiat aina ennen käyttöä, koska en usko tiskiainejäämien olevan kovin terveellistä.

Toinen totuus ovat kylmät asunnot. Suomessa tottui, että ulkona vallitsevasta säästä huolimatta asunnot ovat lämpimiä. Täällä tuntuu ulkolämpötila heijastuvan yksi yhteen asunnon sisälämpötilaan. Tässä asunnossa on vielä poikkeuksellisesti kaksilasi-ikkunat, mikä mielestäni auttaa siinä, ettei kylmyyden lisäksi kosteus pääse yhtä helposti sisään kuin yhden lasin läpi. Yövyimme nimittäin viime vuonna pari yötä hostellissa, jossa sadepäivinä oli hyvin kosteaa.

Kävelimme toistaiseksi viimeisenä täysin aurinkoisena päivänä päämäärättömästi lähiössämme ja löysimme sattumalta yhden alueen virkistyspaikoista, Sholing Valleyssa sijaitsevan Miller's Pondin. Sholing Valley on laaja viheralue, josta löytyy niin nurmikkoa lukuisten hevosten laiduntamiseen, kuin metsikköäkin. Alla olevaan kuvaan on päässyt yksi erikoisimman näköisistä hevosista.



Miller's Pond on lampi, jossa viime hetken suojelutoimenpiteiden ansiosta elelee jälleen lukuisia kaloja ja lintuja. Jos ylittää lähimmän autotien, päätyy isoon lehtipuumetsään, Mayfield puistoon, josta olen kertonut jo aikaisemmin.



Miller's Pondilla todistimme herttaista näkyä, kun 15 pienenpientä sinisorsan poikasta käveli veden päällä. Veden päällä oli nimittäin vesikasvien lehtiä ja pienokaiset taapersivat niitä pitkin. En päässyt todistamaan kesälomamatkoilta Saimaalle sijoittuvaa tuttua näkyä, jossa poikaset kiipeävät emonsa selkään vapaamatkustajiksi. Nämä poikaset uiskentelivat yksinään, eikä vanhempia näkynyt lähettyvillä.

Perunalastuja ja kierrätystä

Englannissa perunalastut on pakattu pieniin, 25 gramman pusseihin. Ne myydään pakattuna tavallisimmin kuuden pussin suurempiin pusseihin. Juuri tyhjensin yhden pikkupussillisen iltapalaksi :)

Päivittelin viimeksi tänään, että milloin meidän pitäisi A) huomata, että Englannissa kaikki on toisin kuin Suomessa, kuten muut Englannissa asuvat suomalaiset väittävät ja B) huomata, että tämä on niin vanhanaikainen ja byrokraattinen maa, että käytännön asioiden hoitaminen on vaikeaa. Ehkä meidän pitäisi olla täällä töissä tai opiskella, jotta olisimme paremmin kiinni yhteiskunnassa. Nyt Suomen ja Englannin väliset erot vaikuttavat lähinnä kosmeettisilta ja kaikki asiat ovat sujuneet vähintään yhtä jouhevasti kuin Suomessa.

Muutama sananen kierrätyksestä. Tämän asunnon ulkopuolella on kaksi keräysastiaa. Toinen on sekajätteelle ja toinen paperille, pahville, muovipulloille ja juomatölkeille. Takapihalta löytyy lisäksi kassi, johon kerätään puutarhajätettä. Kauempana Woolstonin keskustassa on keräyspisteitä ainakin eriväriselle lasille ja kirpputoreille toimitteville vaatteille ja kengille. Hyväntekeväisyysjärjestöiltä tulee lisäksi ilmaisjakelun mukana suoraan kotiin muovikasseja, joihin voi pakata lahjoitettavaa tavaraa ja jättää pussi oven taakse kerättäväksi.

Jatketaan kaupan valikoimilla. Itse suosin Suomessa mahdollisimman suuria pakkauksia ekologisista syistä. Ostin esimerkiksi aina jogurtin litran pahvipakkauksissa. Täällä suurin löytämäni jogurttipakkaus on puolen litran muoviastia. Kylmässä säilytettävä maito on pakattu muovipulloon. Jokaisesta ruokakaupasta saa ilmaiseksi muovikassit ostoksille. Nuo ilmaiset muovikassit ovat kaksipiippuinen asia. Toisaalta ilmaisuus ei houkuttele kantamaan omaa ostoskassia mukanaan, mutta toisaalta ei tarvitse ostaa roskapusseja, kun hyödyntää nuo ilmaiset kassit.

Toisaalta elintarvikepakkauksissa kerrotaan paljon kierrätyksestä, yllätyksekseni jopa ekologisesta jalanjäljestä. Lisäksi kaupat jakavat paljon tietoa ekologisesta kuluttamisesta, joten ei ihan niin pahaa, miltä näyttää!

Southamptonin keskustassa on joka perjantai ja lauantai markkinat. Ruoka on jopa puolet halvempaa kuin kaupoissa ja kun tähän yhdistää kolmen kilometrin kävelyn suuntaansa asunnoltamme, niin markkinapäivissä yhdistyy rahan säästö ja hyötyliikunta. Markkinoilla myydään ruuan lisäksi puoli-ilmaisia musiikkia CD-levyjä, DVD-elokuvia, kirjoja, kosmetiikkaa, vaatteita ja kaikenlaista taloustavaraa.

Olemme olleet Englannissa nyt vajaa kaksi viikkoa ja vasta kahtena päivänä on ollut puolipilvistä. Lisäksi yhtenä yönä satoi. Tiedän kyllä, ettei sää voi jatkua tällaisena jatkuvasti, mutta tämä ainakin vie terän puheista Englannin mahdottomasta säästä. Tulimme toki myös erinomaiseen aikaan, keskellä kaunista kevättä.

Money, money, money...

Vietän tänään syntymäpäivääni toista kertaa ulkomaan kamaralla. Ensimmäinen kerta oli Senegalissa 25-vuotiaana ja sitä seuraavana vuonna ehdin pari päivää ennen syntymäpäivää Ranskasta Suomeen. Syntymäpäivä on sujunut kakun ja kahvittelun merkeissä. Onnistuimme myös lahjakkaasti eksymään päiväkävelyllä, koska kaikki kadut näyttävät samanlaisilta :)

Ajattelin kertoa nyt hieman Englannin hintatasosta. Palkathan täällä ovat ainakin asiakaspalvelun parissa selvästi alemmat kuin Suomessa, vuosipalkka siinä 14.000-18.000 puntaa (1 punta on tällä hetkellä noin 1,15 euroa). Verotus on mielestäni erittäin ankaraa myös pienituloisen kohdalla. Kylmän totuuden kohtaan sitten, kun alan itse tienaamaan.

Vuokrat kaupungeissa ovat vähintään Suomen pääkaupunkiseudun tasoa. Pakollisiin laskuihin pitää sähkön ja veden lisäksi laskea kaasu ja jätehuolto, koska useimmat suosivat ns. rivitaloasumista, jossa jokainen huolehtii omista roskistaan. Internet maksaa saman kuin Suomessa ja ainakin prepaid-kännykkäliittymä on kallis, mutta onhan se Suomessakin.

Ruoka on erittäin kallista. Uskallan sanoa näin, vaikka voin saada vastaväitteitäkin. On totta, että pikaruokaravintoloissa syöminen, sekä esim. kakut, pullat ja valkoinen leipä on halpaa. Näitä ei vain tulisi syödä kovin usein jos haluaa säilyä terveenä ja normaalipainoisena. Jos haluaa ostaa hedelmiä, vihanneksia ja lihaa, voi varautua siihen, että ne ovat kalliimpia tai samanhintaisia kuin Suomessa. Täällä näkee niin paljon ylipainoisia ihmisiä, että tulee mieleen, onko lihavuuden osasyynä heidän taloudellinen tilanteensa.

Liikkuminen on kallista. Esimerkiksi täällä Englannin mittakaavassa pienessä Southamptonissa kuukauden bussilippu maksaa 48 puntaa, kertalippu 1,80 puntaa. Lentäminen Englannista ulkomaille sen sijaan on varsin halpaa.

Tämän vuodatuksen jälkeen voi vain ihmetellä, kuinka ihmisillä on varaa elää täällä? Ei ole tavatonta, että aikuinen työssäkäyvä henkilö vuokraa huoneen asunnon sijasta tai jos omistaa asunnon, antaa ylimääräisen makuuhuoneen vuokralle. Olen myös huomannut, että monet britit menevät kovin nuorena naimisiin. Voiko varhaisen avioitumisiän osittain selittää tällä käytännön seikalla? Toisaalta tuntemani nuorena naimisiin menneet ovat myös saaneet lapset nuorena ja äiti on ollut lasten kanssa kotona.

Palanutta ihoa viilentämässä

Ensimmäinen viikko elämää Englannissa takana. Ei vaikuta yhtään hassummalta :) Kaupunki alkaa vaikuttaa kauniilta, kun päästiin pois ydinkeskustasta. Woolstonista löytyi niin iso puisto, Mayfield, että on kuin kävelisi eteläsuomalaisessa metsässä lehtipuineen ja puroineen. Joku päivä menemme New Forest National Parkiin, jolla on kokoa hurjat 571 km2. Alla kuva Mayfield-puistosta.



Aurinko on paistanut niin kuumasti, että olen polttanut kasvoni ja päänahkani nyt kolmatta päivää peräkkäin. Ehkä nyt olisi jo aika suunnistaa kosmetiikkakauppaan ostamaan aurinkovoidetta!

Olen unohtanut kertoa alun välttämättömyyksien hankkimisista matkapuhelinliittymän avaamisesta. Päädyimme sen enempiä kyselemättä avaamaan preepaid-liittymän. Sim-kortin sai toimintakuntoisena samantien mukaan, eikä vaadittu muuta kuin rahaa :) Kallishan tuo on, mutta riittää ensi alkuun.

Toinen oleellinen tieto on tietenkin se, että epäonninen Titanic-laiva lähti täältä Southamptonista matkaan. Kaupunki repii aiheesta rahaa vielä tänäkin päivänä. On tämä muutenkin historiallinen kaupunki, kuten kyllä koko Englanti, ja mm. maailmansotien jälkiä on paikka paikoin ainakin keskustassa näkyvissä.

Englanti on kasvissyöjien unelmamaa. Kaupassa myytävät ruuat on merkitty teksteillä "sopii vegaaneille" tai "sopii kasvissyöjille". Tänään kyseinen merkintä esti meitä ostamasta pastakastiketta, jossa sisälsi anjovista. Kyseinen fisu ei nimittäin ole suurinta herkkuamme. Ihmettelimme purkki kädessämme, miksi sen kyljessä ei ole merkintää kasvissyöjille soveltuvuudesta, koska sen ei pitäisi sisältää lihaa. Ainesosaluetteloa lukiessa löytyi sitten tuo anjovis.

Mihin muuten Suomesta mahtoi hävitä joskus 90-luvulla perustetut palvelut, jossa ostokset toimitetaan kaupasta kotiin? Täällä saa ostokset loppusummasta riippuen 0-5 punnan hintaan kotiin toimitettuna. Lisäksi saa valita, meneekö itse valitsemaan kaupasta haluamansa vai tilaako netin kautta. Tällaisille tällä hetkellä autottomille tuollainen palvelu on erinomainen.

Viimeiseksi taas yksi heppakuva. Kuten kuvasta näkee, niin hevosen pitäminen kaupungissa ei ole mitenkään mahdotonta :)

Lähiseutua tutkimassa

Pari päivää on vierähtänyt uudessa kodissamme, huoneessa Bishops Roadilla. Lähikulmien valitettavan kalliit ja suppeat ruokakaupat on löydetty ja todettu, ettei näillä kulmilla juuri muuta olekaan. Woolstonin keskustassa, joka on sopivan kävelymatkan päässä sijaitseva isompi lähiö, löytyy lempparikauppojani kuten Superdrugs ja Boots, sekä pieniä kirpputoreja vieri vieressä. Olin todella iloisesti yllättynyt kirppareista, koska Suomessa kolusin niitä ahkerasti. Ainakin tällä seudulla ne ovat kaikki hyvin pieniä ja myyvät lahjoitettua tavaraa hyvään tarkoitukseen.

Keskustan Asda-marketista löytyi helposti Halal-lihaa. Halal-alueet oli merkitty oikein sertifikaatilla, missä varmaan kerrotaan, jos olisi viitsinyt tavata, mitä sääntöjä paikallinen halal-liha noudattaa. Sen sijaan tummaa leipää tai edes kovempaa vaaleaa leipää ei ole löytynyt kuin keskustan Lidlistä. Leivänpaahtimella sentään saa pehmeästä "höttö"leivästä kovempaa, mutta terveellisyys jää täysjyvävehnän tasolle. Leivänpaahdin taitaa muuten löytyä jokaisesta englantilaistaloudesta, sen sijaan kahvinkeitintä ainakaan tässä talossa ei ole. Asuinkumppaneidemme maku teen suhteen ei sekään ole kovin kummoinen, juovat halvinta pussiteetä.

Huomenna pitää alkaa selvittää virallisia kiemuroita työn aloittamisen suhteen. Miten verotetaan, miten terveydenhuolto järjestyy yms. Tällä hetkellä hankalinta on, kun ei ole omaa asuntoa, niin ei ole yhtään virallista laskua, esim sähkölaskua, todistamaan osoite. Viranomaisille ei ihan pelkkä suomalainen passi riitä. Mielenkiintoista tulee myös olemaan pankkitilin avaaminen. Tämän huoneen vuokraus kävi liiankin helposti, varmaan kaikki ei luista ihan samalla tavalla.

Loppuun muutama kuva. Ensimmäinen on yhdestä keskustan monista puistoista. Toinen on täältä meidän kotiseudulta auringonlaskun aikaan. Hevosia paremmin tuntevat voisivat ystävällisesti kertoa rodun.

Kuvia kotinurkilta

Tässä muutama kuva uudesta kodistamme. Ensin näkymää kotikadultamme.



Sitten talo edestä (talo nro 60:n vieressä).



Ja lopuksi näkymä takapihalle huoneemme ikkunasta otettuna.