tiistai 13. huhtikuuta 2010

Sattuu ja tapahtuu

Vasta muutama päivä on vierähtänyt Englannissa, mutta tapahtumia on useamman päivän edestä. Ensin täytyy sanoa se vastoinkäymisistä, että yövyimme kolme yötä kahdessa eri hotellissa, eikä kummassakaan toiminut wifi eli langaton nettiyhteys, vaikka piti. Siksi pääsen kirjoittamaan kuulumisia vasta nyt.

Sunnuntaina lentokone laskeutui Lontoon Heathrowlle. Sää oli aurinkoinen ja asteita 12. Sen jälkeen lämpötila on kohonnut 16 asteeseen ja viime viikonloppuna oli kuulemma 18 astetta. Kaikkialla vihertää, mutta onneksi ehdimme vielä seurata kevään kehittymistä, koska kaikissa puissa ei ole vielä lehtiä ainakaan täydessä kuosissaan. Itse olen kevään lapsi, syntynyt härän merkissä huhtikuussa. Minulle kevät on mieluisin vuodenaika, koska paha aurinkoihottumani vie terän kesästä nauttimisesta.

Matkustimme Lontoosta bussilla Southamptoniin muutaman tunnin ikävystyttävän odottelun jälkeen. Asetuimme kahdeksi yöksi Etap-hotelliin, josta alla kuva.



Kuvassa näkyy myös kantaravintolamme, McDonald's! Macdossa (meidän "rakkaastamme" käyttämä nimitys) on käynnissä Monopoli-peli. Voitimme aterian yhteydessä saaduista pelikorteista omenapiirakan ja sunday-jäätelön. Käytimme ne seuraavana päivänä kahvin kanssa. Macdossa pääsimme vihdoin nettiin, koska Etapissa ei lupauksista huolimatta toiminut yhteys edes yleisten tilojen asiakaskoneella.

Tarkastimme sunnuntai-illalla reitin maanantaiseen työhaastattelupaikkaani, vakuutusyhtiö Skandiaan. Tästäkin näkee, että minun pitää aina tarkkaan suunnitella tulevaa. Olisi melkein kuolemaksi myöhästyä työhaastattelusta sen takia, ettei löydä paikkaa, jos oli etukäteen mahdollisuus etsiä reitti :)

Maanantaina aamulla menin Skandiassa avoinna olevan työpaikan välittäneeseen yksityiseen työnvälitystoimistoon. Rekisteröidyin ja suoritin muutaman testin, jossa mitattiin konekirjoitusnopeutta ja Wordin käsittelytaitoja. Sen jälkeen Skandiassa oli vuorossa tunnin kestänyt työhaastattelu englanniksi, vaikka sinne haetaan suomenkielistä Customer service representativea. Ohitimme testi-osuuden, koska tein ne jo viime vuonna. Testit mittaavat matemaattisia taitoja, loogista päättelykykyä, tarkkaavaisuutta yksityiskohtien huomaamiseen yms. Kävin saman haastattelun läpi jo viime vuonna, joten tämä meni varsin rutiinilla.

Haastattelun jälkeen tapasin mieheni kirjastossa, jossa hän oli jo rekisteröitynyt väliaikaiseksi asiakkaaksi. Väliaikaisena asiakkaana saa ilman vakituista osoitetta vain oikeuden käyttää kirjaston tietokoneita kaksi tuntia päivässä kolmen viikon ajan. Rekisteröidyin myös itse ja pääsin jälleen nettiin. Tein varauksen toiseen hotelliin, Victorian-aikaisessa talossa samaan tyyliin sisustettuun The Star Hotelliin, johon vaihdimme tiistaina. Alla kuvia hotellista.





Maanantain lounaaksi ja päivälliseksi oli kaupoissa kiertelyn lisäksi Lidlistä ja Tescosta ostettua tonnikalaa, leipää, omenia ja mehua. Wuhuu, mikä retkiateria! Kahmin kaupoista väliaikaisia kanta-asiakaskortteja ja rekisteröitymiskaavakkeita. Niitä tarttui mukaan ainakin Bootsista (myy mm. kosmetiikkaa ja apteekkituotteita) ja kotoisesta Ikeasta. Olisin myös ottanut kiloja painavan katalogin Tesco Home Plussasta (myy kaikkea kotiin) ja Argosilta (myy kaikkea mahdollista), mutta liikkuva elämämme ei nyt salli lisäkantamuksia. Muita vierailemiamme kauppoja olivat Superdrug (kosmetiikka, apteekkituotteet) ja jättimäinen ostoskeskus West Quay. Kuka sanoi, ettei Englannissa ole ostoskeskuksia, täällä on keskusta-alueella 4-5 Selloon verrattavaa ostosparatiisia.

Jotkut kehuvat Southamptonia hyvin kauniiksi, mutta itse en ole vielä päässyt kaupungin makuun. Meri ei ole niin kuin Helsingissä, kauppatorin reunassa, eikä toisaalta millin tarkkaan leikatut puistot hivele metsiin tottuneen silmää. Alla muutama kuva paikallisista rakennuksista.







Tiistaina vaihdimme aamiaisen (ei-englantilaisen, luojan kiitos) ja Macdossa surffailun jälkeen hotellia. The Star Hotellissakin luvattiin olevan wifi yleisissä tiloissa, mutta eipä toiminut. Kävelimme iltapäivällä uudelleen Macdoon, jossa löysin sähköpostistani vastauksia kyselyihini vuokrattavista huoneista. Soitin parhaimmalta kuulostavalle ja sovimme tapaamisen iltapäiväksi. Viestimme seuraavat tunnit selvitellen, miten pääsemme Itchenin lähiöön.

Pääsimme Itcheniin lopulta varsin vaivattomasti ja nopeasti bussilla ja tapasimme varsinaisen easy-going miehen. Vuokrasimme ison kalustetun huoneen talon yläkerrasta. Miekkonen itse asustaa alakertaa, jossa saamme käyttää kaikkea muuta paitsi hänen makuuhuonetta :D Yläkerrassa meillä on erittäin mukava nainen seinänaapurina. Vuokra on 390 puntaa kuukaudessa sisältäen kaikki asumisen kulut, mukaan lukien kaipaamamme Internet! Kävelimme Itchenissä ympäriinsä bongaten tulevia lähikauppojamme. Ympäristö vaikuttaa perienglantilaiselta pientaloalueelta, lisään tänne kuvia heti, kun saan niitä otettua.

Saimme jo ennen huonetta toisen ilouutisen: minut on hyväksytty Skandiaan töihin! Työ alkanee heti, kun viralliset kiemurat on käyty läpi. Southamptonin kirjastossa huomasin kaksi ilmoitusta kirjastovirkailijan osa-aikatyöstä ja ehdin jo hakea niihin, mutta niitä ei nyt tarvitakaan. Toinen olisi tosin lauantaisin, jolloin Skandiassa ei normaalisti työskennellä. Minullahan on kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomin koulutus, ja muutaman vuoden työkokemus siltä ajalta. Viimeiset reilu pari vuotta olen ollut henkivakuutusyhtiössä vakuutuskäsittelijänä. Täällä olisi siis kummallakin alalla töitä.

Tiistai-illalla pistäydyimme tavaratalo Asdaan, sekä ostimme pizzat kotoisasta maahanmuuttajien pyörittämästä pizzeriasta. Toinen mies näytti pohjois-afrikkalaiselta ja toinen intialaiselta/pakistanilaiselta. Tunnen oloni aina rennoksi ja tervetulleeksi arabien keskuudessa ja niinpä nytkin uskalsin lasketella huumoria kauppatapahtuman lomassa. Muuten täällä Southamptonissa näkee valkoisten brittien ja muiden kanta-eurooppalaisten lisäksi tummia ihmisiä, sekä joitain intialaisia/pakistanilaisia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti